Ajankohtaiset teemat

Mielipidekirjoituksiamme eri medioissa:

Otsikkoa klikkaamalla pääset suoraan mielipidekirjoitukseen, jos se on saatavilla ei-tilaajille. 

Miten päihderiippuvuudesta voi päästä irti? (Vakka-Suomen Sanomat 10.5.2021)

Oletko pysähtynyt ajattelemaan, millaista on päihteiden käyttäjien arki? Entä millaisessa ympäristössä päihteiden käyttäjä arkeaan viettää? Miksi päihteet tulevat joidenkin ihmisten arkeen ja mitkä ovat niitä syitä, jotka siihen johtavat?

Lapset eivät syntyessään päätä ryhtyä päihteiden käyttäjiksi. Erilaisten päihteiden, kuten huumeiden, lääkkeiden tai alkoholin käyttäjiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Sama pätee käytöstä johtuviin seurauksiin. Ihmisillä on taipumusta addiktoitua mielihyvää tuottaviin asioihin.

Toiset pakenevat vaikeita asioita päihteisiin ja ovat heti koukussa, kun saavat hetken helpotusta elämäänsä. Perinnöllisyydellä ja perheen toimintakulttuurilla on myös vaikutusta riippuvuuden kehittymiseen. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi saman perheen lapsista osasta saattaa tulla päihteiden suurkuluttajia ja osasta ns. kunnon kansalaisia.

Miten osaisimme auttaa näitä perheitä ja henkilöitä oikeaan aikaan? Joskus tuntuu siltä, ettei mitenkään. Ongelmilla on taipumusta kasaantua, jolloin päihderiippuvaisella voi olla monta haastetta yhtä aikaa. Halu vieroittautua päihteistä voi riippua erilaisista muista tekijöistä, kuten esimerkiksi perheen perustamisesta, mutta monille sekään ei riitä motiiviksi yrittää irrottautua päihteistä. Pahimmillaan koukkuun jäädessään päihderiippuvaiselle kaikki muu on toissijaista, millään muulla kuin seuraavan annoksen saamisella ei ole merkitystä.

Mistä voisi saada voimakasta tahtoa etsiä apua niin, että oma motivaatio kasvaa niin suureksi, että voi alkaa uskoa omaan toipumiseen? Suurin osa päihteiden käyttäjistä haluaa päästä eroon aineista, mutta ei kykene siihen, joten kysymmekin, mistä motivaatiota voisi saada.

Yleisimmät auttavat tahot päihdeyksiköiden lisäksi ovat AA-tilaisuudet, tarkemmin nimettömät alkoholistit sekä huumeriippuvaisille tarkoitetut NA-tilaisuudet, joissa myös toimitaan nimettöminä ja asiat pysyvät seinien sisällä. Myös seurakunnat auttavat mahdollisuuksien mukaan. Kolmas sektori on laajasti mukana auttamistyössä.

Mielestämme kokemusasiantuntijoita käytetään liian vähän näissä tilanteissa. Koulutetuille kokemusasiantuntijoille pitäisi luoda enemmän yhteyksiä päihdepalveluihin ja toivoisimme, että eri päihdepalvelupaikat alkaisivatkin hyödyntää heitä toiminnoissaan.

Kokemusasiantuntijat ovat tulkkeja ammattilaisen ja avuntarvitsijan välillä. Heillä on omakohtaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää eri tilanteissa, ei pelkästään päihteiden käyttäjien kanssa, vaan kokemusasiantuntijoita on saatavilla laaja-alaisesti myös muihin sairauksiin ja tilanteisiin.

Kokemusasiantuntijat

Hannu Vesterinen (kd.), Mynämäki

Jari Pulkkinen (kd.), Raisio

Politikoinnin sijaan yhteistyötä (Vakka-Suomen Sanomat 10.5.2021)

Ennen vaaleja kaikkien ryhmien listalla ovat tavoitteina asukasmäärän kasvu, yrittäjien tukeminen, luontoarvot, markkinointi, taloussäästöt, kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Painopisteet ja keinot vaihtelevat, mutta näiden asioiden tärkeydestä ollaan samaa mieltä, ainakin ennen vaaleja. Uskaltaudun sanomaan kuitenkin, ettei yhdelläkään puolueella yksin ole sitä viisasten kiveä, joka kertoisi keinot, joilla kaikki tavoiteltavat asiat varmuudella saavutettaisiin kaikkien hyväksi.

Kunnallinen päätöksenteko ei saa olla vain politikointia, jossa mitataan ryhmien valtaa ja suuruutta. Lukuisista hyvistä asioista huolimatta Mynämäki täytyy saada uudelleen nousuun. Entistä vahvempana ja tasa-arvoisesti kaikille hyvänä paikkana elää.

Kaikki, jotka ovat elämässään joutuneet joskus ahtaalle, tietävät, ettei nouseminen tapahdu vain omin voimin, vaikka olisikin se suurin. Me tarvitsemme toisiamme, nyt enemmän kuin koskaan. Politiikka on kuuntelemista, kuulemista ja kompromisseja.

Mynämäessä ovat tulossa historialliset vaalit, ehdokkaita on asettanut peräti kahdeksan ryhmää. Tämän näen erittäin hyvänä asiana: tarvitaan vaihtoehtoja ja erilaisia näkemyksiä. Jokainen ryhmä tietysti puolustaa omia näkemyksiään, mutta politikoinnin sijaan on tultava myös ulos omista poteroistaan ja avoimesti olemaan valmis yhteistyöhön.

Itse olen päättäjänä kannattanut ja ollut kannattamatta aloitteita ja esityksiä. Pääpainona on aina ollut asia, ei se, mikä ryhmä sen on esille tuonut. Tarvitaan viisaita päitä yhteen, jotta haasteet saadaan voitettua tulevaisuudessa yhteistyöllä yli puoluerajojen.

Yksi haaste on mielenterveystyön ja siihen liittyvän oppilashuollon aliresurssointi. Vallitseva koronatilanne ei vähennä painetta, joka tällä osa-alueella on, päinvastoin tarve on kasvava. On vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, osoittaa säästösummaa, joka tulee ennaltaehkäisyyn aidosti satsaamisesta.

Pohdin myös, pitäisikö budjettikäsittelyt ollakin ennen vaaleja. Vaikuttaisiko se siihen, miten rahaa jaetaan ja mitä arvoja nostetaan esille? Ketkä sitten ensi kaudella ovatkaan päättämässä, toivottavasti työtä tehdään yhdessä ja jatkossa aidosti, rohkeasti ollaan valmiita panostamaan myös taloudellisesti sekä ennaltaehkäisyyn että korjaavaan mielenterveystyöhön.

Taina Laitinen (kd. / sit.)

Mynämäki

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen / Mynämäki 3000

Kiitos talkoolaisille (Vakka-Suomen Sanomat 4.5.2021)

Sunnuntaina 2.5 ilma suosi ja joukko reippaita kuntalaisia osallistui roskien siivoustalkoisiin Mynämäen keskustan alueelta. Haluamme esittää ison kiitoksen kaikille mukana olleille. Roskia tuli peräkärryllinen ja roskapihdeistä oli hyötyä erityisesti lasinsirujen keräämisessä.

Talkoiden jälkeen joimme ansaitusti pullakahvit mukavan keskustelun lomassa. Kuvia tapahtumasta voit käydä katsomassa Facebookin sivullamme KD Mynämäki.

Hyvää ja siistiä kevättä toivottaa Mynämäen KD-väki.

Annukka Kaatrasalo, Janne Koukonen, Ilkka Saarinen, Hannu Vesterinen, Taina Laitinen, Reino Mäkilä ja Pekka Haapamäki

Kiva koulu – oikeasti kivempi koulu (Vakka-Suomen Sanomat 29.4.2021)

KiVa koulu -ohjelma, niin kiva kuin se onkin, ei ole toiminut niin hyvin kuin sen alun perin ajateltiin toimivan koulukiusaamista ehkäisevänä ohjelmana. Koulutyön luonne ja kouluympäristö ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana osittain varsin haastaviksi, ja tämänhetkinenkään maailman tila ei tätä tilannetta juuri helpota.

KiVa-koulu- ohjelman kehittämistyö on välttämätöntä ja se hyötyisi suuresti kokemusasiantuntijoista, jotka voisivat sanoittaa kiusaamisen osapuolille, miltä heistä itsestään on tuntunut olla koulukiusattu tai koulukiusaaja, ja mitä seuraamuksia kiusaamisesta on koitunut kiusatulle sekä kiusaajalle.

Koulukiusatusta voi jossakin vaiheessa itsestään tulla myös koulukiusaaja, koska välttämättä muuta ulospääsyä tilanteesta ei ole, tai koulukiusattu jää kiusatun asemaan kärsimään kiusaamisesta, jonka seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaita ja kauaskantoisiakin.

Kokemusasiantuntijat tunteiden ja toiminnan sanoittajina voisivat saada koko koulun henkilökunnan, muut oppilaat sekä kiusaamisen osapuolet pohtimaan omaa toimintaansa ja sen seuraamuksia, sekä ymmärtämään paremmin toiminnan taustoja sekä toista osapuolta.

Kokemusasiantuntijoiden käyttö KiVa-kouluohjelman kehitystyössä ja toiminnassa voisi ennaltaehkäistä koulukiusaamista merkittävällä tavalla. Kokemusasiantuntijatoiminta tulisi hyödyttämään varmasti myös koko koulua sekä koulun henkilökuntaa kiusaamisen vastaisessa työssä.

Kirjoittajat ovat itse kokemusasiantuntijoita, niin koulukiusattuina kuin koulukiusaajinakin.

Hannu Vesterinen

Mynämäen KD

Jari Pulkkinen

Raision KD

 

Puoli vuotta on nuorelle liian pitkä aika odottaa apua (Vakka-Suomen Sanomat 8.4.2020)

Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuus aiheuttaa huolta niin Mynämäellä kuin valtakunnallisestikin. Lasten ja nuorten on edelleen liian vaikeaa saada apua ahdistukseen, masennukseen ja muuhun oireiluun. On usein vanhemman sitkeydestä kiinni, jotta apua saadaan. Esimerkiksi 3-vuotiaana oireileva poika sai vanhempien vuosia kestäneen taistelun jälkeen apua vasta vanhempien pyydettyä itse lastensuojelua sijoittamaan hänet kiireellisesti lastensuojelulaitokseen, vaikka lapsen paikka olisi ollut psykiatrisessa osastohoidossa. Lapsella todettiin autismi ja lievä kehitysvamma vasta 15-vuotiaana, minkä aikana hän oli ehtinyt vaihtaa koulua jo 11 kertaa (Yle 1.4.) Turun Sanomat uutisoi 23.3. siitä, että TYKSin nuorisopsykiatrian osastot ovat lattiapaikkoja myöten täynnä itsemurhaa yrittäneitä nuoria ja tilanne on muuttunut katastrofaaliseksi korona-aikana. Nuorten psyykkiset ongelmat näkyvät myös meillä täällä maaseudun rauhassa Mynämäellä. Myös Akselin tilinpäätöksistä voidaan nähdä, että lasten psyykkisten oireilun lisääntymisen takia laitoshoidon tarve on Akselikunnissa kasvanut jo ennen korona-aikaa, eikä perhehoitoa ole pystytty tarjoamaan suunnitellusti. Lastensuojelun puuttuvat resurssit ovat lisänneet merkittävästi sijaishuollon kustannuksia.

Myös koulukuraattoreilta ja -psykologeilta tulee huolestuttavaa viestiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden arjesta.  Keskustelimme toisen pienen maaseutukunnan koulukuraattorin kanssa tilanteesta kentällä. Lapsille ja nuorille tarvittaisiin paljon enemmän ns.  matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, esimerkiksi koulupsykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin. Lisäksi perheneuvolan tulisi sijaita oman kunnan alueella, sillä jos käynnille pääseminen on liian hankalaa, yritetään pärjätä omin neuvoin. Kynnys palveluiden käyttämiseen tulisi olla mahdollisimman pieni, että apua saataisiin, ennen kuin ongelmat muuttuvat lastensuojelua vaativiksi. Usein ongelmat kasaantuvat, eli samassa perheessä on useita erilaisia haasteita. Mynämäellä koulupsykologi- ja kuraattori sijaitsevat oman kunnan alueella, mutta Akselin perheneuvola Hermanni vain Nousiaisissa. Perheneuvolan palveluihin jonotetaan, koska tarvetta on enemmän kuin resursseja. Mynämäellä ei ole käytössä psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja lapsille ja nuorille.

Kuraattorit ovat tärkeä osa oppilashuoltoa, mutta he eivät ole terveydenhuollon vaan sosiaalialan ammattilaisia. Jopa opettajat saattavat ohjata avuntarvitsijan kuraattorille, vaikka oikea paikka olisi koulupsykologi tai koululääkäri, joka voi tehdä lähetteen lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Tulijoita psykiatrian poliklinikoille on niin paljon, että karsintaa joudutaan tekemään ja ongelmat mutkistuvat, jos lapsi joutuu odottamaan apua liian pitkään. 

Kuraattorin tulisi saada keskittyä ennaltaehkäisevään työhön, ei niinkään tulipalojen sammuttamiseen. Kuraattoreilla on useita kouluja ja Akselin alueella keskimäärin. 850 lasta hoidettavanaan. Kuraattorit joutuvat usein lisäksi mahdottomiin tilanteisiin tehdessään sitä työtä, joka kuuluu terveydenhuollon ammattilaisen, kuten koulupsykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan työhön. 

Lasten ja nuorten oireiluun on saatava apua ripeästi, etenkin, kun epäselvä koronatilanne jatkuu edelleen ja tavalliseen arkeen palaaminen ei ole vielä näköpiirissä. Lapsille ja nuorille muutama viikko tai kuukausi voi olla liian pitkä aika odottaa apua ja tällä hetkellä jonotusaika saattaa olla jopa puoli vuotta.

Mynämäen KD-ryhmä: Annukka Kaatrasalo, Taina Laitinen, Ilkka Saarinen,  Hannu Vesterinen ja Janne Koukonen

Avainasemassa markkinointi (Vakka-Suomen Sanomat 30.3.2021)

Kuntatalouden parantaminen on seuraavan valtuustokauden tärkein tehtävä. Mynämäen kunnalla on kaikki menestymisen avaimet omissa käsissään. Nämä vetovoimatekijät pitää vain saada ihmisten tietoon.

Mynämäen sijainti on jopa alueen paras, mitä tulee perheiden työmahdollisuuksiin. Kun piirretään ympyrä, jossa on 50 km työssäkäyntisäde, niin työmahdollisuudet ovat aivan valtavat (Uudestakaupungista Turun kautta Kaarinaan). Kulkuyhteydet ovat nopeat ja täällä on edullista asua. Kouluverkko on hyvä ja lukio on yksi Suomen menestyneimmistä. Lasten harrastusmahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja jos tontit vielä olisivat ilmaisia tai lähes ilmaisia, niin mitä muuta perheet vielä kaipaavat? Kuntaan saataisiin varmasti runsaasti uusia rakentajia näitä asioita esiin tuomalla. Nyt tarvitaan markkinointia, markkinointia, markkinointia. Kunnalla on vieläpä parhaat markkinointipaikat oman kunnan alueella, esim. erittäin vilkkaat 8-tie ja Kustavintie. Teiden varrelle tulisi saada pikaisesti valomainokset. Nousiainen näyttää tässä näkyvyydessä meille esimerkkiä. 

Asumisen edullisuus olisi erittäin houkutteleva vetovoimatekijä. Jokainen uusi rakennettu talo on pysyvä uusi verotulo kunnalle. Myymätön tontti ei puolestaan tuota yhtään mitään. Tonttien tulisi olla hyvin edullisia ja jopa ilmaisia jollain alueilla. Kyläyhteisöillä on aktiivinen rooli kylien kehittämisessä. Kunnan palvelut voivat olla innovatiivisia, kuten esimerkiksi Suomen ensimmäinen itsepalvelukirjasto Mietoisissa.  Kunnassa on myös pula edullisista vuokra-asunnoista. Ilmainen rivitalotontti voisi houkutella myös vuokra-asuntojen rakentajia kuntaan, ja rivitalo on asumismuotona sellainen, joka toisi kuntaan toivottuja työssäkäyviä lapsiperheitä.  

Nämä asiat ovat KD-ryhmämme yhteisesti miettimiä teemoja. Meillä on vakaa aikomus saada Mynämäki kukoistamaan. Kutsumme kaikki mynämäkeläiset mukaan talkoisiin.

Mynämäen KD ryhmä: Janne Koukonen, Annukka Kaatrasalo, Taina Laitinen, Hannu Vesterinen ja Ilkka Saarinen.

Yksinäisyydestä (Vakka-Suomen Sanomat 16.3.2021)

Yhteiskunnan suhtautuminen ikääntyneisiin lisää ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Kun heidät nähdään vain yhtenä isona ryhmänä ja kulueränä, se tuo tunteen taakkana olemisesta.

Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, jokainen on yksilö, jolla on arvokas elämäntarina ja –kokemus. Kaikki eivät koe yksinäisyyttä, mutta yksinäisyyden on todettu selvästi lisääntyneen ikääntymisen myötä ja syyt siihen ovat moninaiset. Yksinäisyyttä on kutsuttu jopa kansantaudiksi. Se vaikuttaa koko elämänlaatuun ja sillä on vaikutuksia myös fyysiseen toimintakykyyn.

Miten yksinäisyyttä voisi vähentää? On oltava järjestettyä päivätoimintaa ja paikkoja, missä voi tavata ihmisiä. Etsivässä nuorisotyössä pyritään tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Myös etsivän vanhustyön tulisi toimia koko Suomen alueella, jokaisessa kunnassa. Yksikin tahtomattaan yksinäinen on liikaa. Meistä yli sukupolvien tapahtuvan toiminnan kehittäminen olisi erittäin tärkeää, esimerkkinä tästä olisi vaikkapa eri ikäisten ihmisten yhteiset päivät päiväkodissa tai kiinnostuneiden kouluvaarien ja -mummojen vierailut kouluissa. Pelkkä kerhojen ja muun aktiviteetin olemassaolo ei riitä. Toiminnasta pitää tiedottaa ikäihmisiä aktiivisesti ja toimintaan pääsemisen tulee tehdä mahdollisimman vaivattomaksi. Myös autottomalla ja syrjässä asuvalla tulee olla mahdollisuus osallistua. Joskus voimavarat eivät riitä tai yksin lähteminen pelottaa. Siksi kunnassa toimiva ystäväpalvelu tulisi ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Mukana voisivat olla eri järjestöt, kuten SPR tai seurakunnat. Yksinäisyyttä on nuoremmissa ikäluokissakin, ystävätoiminnan avulla myös heidän yksinäisyytensä voisi vähentyä. Usein paras tapa lisätä omaa mielihyvää on auttaa toisia. 

Koronarajoitukset ovat lisänneet yksinäisyyttä. Haluamme uskoa, etteivät rajoitukset kestä loputtomiin ja siksikin on tärkeää tarttua tähän isoon, moniin ihmisiin vaikuttavaan asiaan ajoissa.

Myös säännöllinen puhelinsoitto voi olla pelastava tekijä. Jokainen voi soittaa ja kysyä tuttavalta, mitä sinulle kuuluu juuri tänään.

Mynämäen KD-ryhmä: Taina Laitinen, Annukka Kaatrasalo, Janne Koukonen  ja Hannu Vesterinen

Voiko hoidosta säästää? (Vakka-Suomen Sanomat 5.3.2021) 

Perusturvakuntayhtymä Akselin menot ovat puhuttaneet paljon. Peräti noin 60% Mynämäen kunnan toimintamenoista vuonna 2019 oli Akselin tai erikoissairaanhoidon kuluja. 

On vaadittu säästöjä ja kaikki kolme kuntaa yhdessä ovat tilanneet selvityksen kulujen hillitsemiseksi. 

Teemmekö me Mynämäellä kaiken voitavamme ja miten me tuemme Akselin toimintaa? Ennaltaehkäisy on iso alue, missä kunta voi tehdä vahvaa ja tuloksellista työtä. Kaikissa päätöksissä tulee ottaa myös tämä näkökulma huomioon.

Jo ennen koronaa erityisesti lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut olivat riittämättömiä. Koronan myötä kuntalaisten henkinen pahoinvointi lienee lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä niin yksinelävien kuin perheellistenkin keskuudessa. Kun ennaltaehkäisevät toimet eivät ole tulleet oikeaan aikaan tai ovat olleet riittämättömiä, tarvitaan korjaavaa hoitoa. Odottamattoman kriisin kohdatessa ihmisen tulee saada hoitoa mahdollisimman nopeasti, ei vastaanottoaikaa kuukauden tai jopa puolen vuoden päähän. Haluamme nostaa esille erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelut, joista säästämällä maksetaan kovaa hintaa tulevaisuudessa.

Koronan vuoksi myös mm. monia kontrolliaikoja ja leikkauksia on siirretty. Hoidon tarve ei ole poistunut, vaan vaivat on siirretty odottamaan ja jonottamaan. Kun jonoja aletaan purkamaan, tulee kustannuksia.

Ennaltaehkäisyn lisäksi siis avun ja hoidon tarve tulee lisääntymään. Onko realistista vaatia tässä kohtaa Akselilta säästöjä toiminnassa? 

Mynämäen kristillisdemokraatit ovat huolestuneita talouskehityksestä ja olemme kriittisiä velan kasvun suhteen. Kaikki investoinnit maksetaan velkarahalla, mutta investoinnit tulevaisuuteen ovat hyväksyttäviä.

Olemme valmiita kannattamaan resurssien lisäämistä Akselin suorittavaan henkilöstöön, sillä ihminen ja hänen hyvinvointinsa on aina hyvä investointi.

Mynämäen KD ryhmä: Taina Laitinen, Annukka Kaatrasalo, Janne Koukonen, Hannu Vesterinen

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille (Vakka-Suomen Sanomat 12.2.2021)

Ennaltaehkäisevä työ nimensä mukaisesti ehkäisee ongelmia, lisää hyvinvointia ja säästää rahaa. Ennaltaehkäisevän työn tärkeys on puheissa itsestäänselvyys kaikille. Sen aikaansaamia säästöjä on kovin vaikea näyttää toteen ja vaikutukset näkyvät paikoitellen viiveellä, mistä ehkä johtuukin se, että siihen panostaminen jää usein kovin vähäiseksi.

Vuosi 2020 on ollut haastava ja sen jälkeen on paljon tehtävää. Sosiaalisen elämän kaventuminen ja epävarmuus horjuttavat turvallisuuden tunnetta. Myös perheiden taloudellinen tilanne on voinut radikaalistikin muuttua, mikä lisää ahdistusta. Yksinäisyys ja huoli tulevasta koettelee kaikenikäisiä.

Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat nyt entistä tärkeämpiä, mutta ne eivät ole kuitenkaan pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä. Perhepalvelut, nuorisotyö, oppilashuolto ovat esimerkkejä palveluista, joita usein nähdään mainittavan puhuttaessa perheiden hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisyä on kuitenkin vahvasti myös mm. lähiliikunta, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, tapahtumat ja erilaiset kerhot. Jokaiselle on tärkeää kuulua johonkin, kokea olevansa osa ryhmää. Kolmas sektori ja järjestöt ovat hyvin tärkeässä osassa ehkäisevän työn kokonaisuutta. Jotta ennaltaehkäisevä työ on toimivaa ja tarvetta vastaavaa, tulee sen olla organisoitua, verkostoitunutta ja selkeästi johdettua. Ehkäisevä työ tulee turvata huomioimalla vaikutukset hyvinvointiin myös kaikessa päätöksenteossa.

Mynämäessä toimii hyvinvointityöryhmä, HYTE, jossa on kattava edustus monelta eri toimijataholta. Ryhmä tekee hyvää työtä ja työ on selvästi viime aikoina saanut aktiivisen otteen. Työryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee ja koordinoi yhteistyötä. Tulossa on vihdoin lakisääteinen ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma, joka on puuttunut. Lisäksi valmistelun alla on monia suunnitelmia, joissa korostetaan ennaltaehkäisevää työtä ja sen merkitystä. Meistä on tärkeää, että suunnitelmat eivät jää vain lauseiksi paperille, vaan ne tulee konkreettisesti jalkauttaa kunnan toimintaan. Suunnitelmien on oltava myös sellaisia, että niitä voidaan seurata ja arvioida. Tässä peräänkuulutamme myös kunnan päättäjien aktiivisuutta ja vastuullisuutta.

Psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista kouluihin ja koulujen harrastustoiminnan lisäämistä on jo kokeiltu monessa kunnassa ja se on toiminut hyvin. Kunta voisi myös olla yhdessä kolmannen sektorin kanssa koordinoimassa tukihenkilötoimintaa ja näin kuntalaiset saisivat matalan kynnyksen apua sekä tukea jaksamiseen. Tukihenkilö voi olla ammatillinen, koulutettu kokemusasiantuntija tai vapaaehtoinen ja toimia kaikenikäisten kanssa. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi merkittävä ikäihmisten hyvinvointia vähentävä tekijä on yksinäisyys. Olisiko tähän mahdollista vaikuttaa sukupolvirajat ylittävällä yhteistyöllä päiväkotien ja koulujen kanssa?

Koska Mynämäessä on laaja ja aktiivinen kolmas sektori, jossa on paljon arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoistoimijoita, heitä tulisi tukea monipuolisesti sekä rahallisella tuella että järjestämällä mahdollisuus edullisiin toimitiloihin ja pitää huolta myös heidän jaksamisestaan.

Mahdollisuuksia on monia. Haluamme rohkaista kaikkia kuntalaisia tuomaan ajatuksia ja ideoita esille. Päättäjiltä toivomme näiden asioiden huomioonottamista, avointa tarkastelua ja rohkeita avauksia. Ennaltaehkäisevä työ kuuluu meille kaikille.

Mynämäen KD-ryhmä: Annukka Kaatrasalo, Janne Koukonen, Taina Laitinen ja Hannu Vesterinen

Kouluruuassa on puutteita (Vakka-Suomen Sanomat 11.12.2020)

Peruskoulun ja lukion opettajana ja moniallergisen lapsen äitinä olen törmännyt kouluruokailun puutteisiin työskennellessäni vuosien varrella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eri kouluissa ja keskustellessani ystävieni kanssa heidän lastensa kouluruokailukokemuksista sekä esim. toimittuani lasten kesäleireillä erikoisruokavaliokokkina. Kerran valmistin pikkupojalle munattomia ja vehnättömiä lettuja. En ikinä unohda pojan onnellista ilmettä, kun hän haki lisää, vaikka eivät ne letut varmaan kovin hääppöisiä olleet.

Kouluruokailun tavoite on tukea kaikkien oppilaan kasvua ja oppimista tasa-arvoisesti. Hyvän ruuan avulla jaksaa pitkän koulupäivän ja verensokeri pysyy tasaisena, jolloin keskittyminen opintoihin, kasvu ja kehitys mahdollistuvat.

Lapsuuden ruokailutottumukset ovat hyvin pysyviä. Olen nähnyt nuorten ruokailutottumuksia ja maistellut eri koulujen kouluruokaa. Useimmissa kouluissa ruoka on ollut hyvin perinteistä.

Kouluissa on kuitenkin valtavia eroja siinä, millaista erityisesti erityisruokavalioruoka on. Pahimmillaan eri ruokavaliot on niputettu yhteen niin, että päälinjaston kermaisen kalakeiton sijaan allergisille ja kaikille muille “erilaisille” on tarjolla yhtä ja samaa korvikekeittoa, joka on samalla sekä kalaton, maidoton, perunaton, sipuliton, gluteeniton, vegaaninen että kasvis. Voitte varmasti kuvitella, että ruuassa oli lähinnä lientä ja juurespaloja.

Omalla pienellä kokemuksellani olisin kyllä ratkaissut tässä tosielämän tilanteessa asian valmistamalla kaksi erilaista keittoa, esimerkiksi maidottoman, sipulittoman ja perunattoman pasta-jauhelihakeiton sekä vegaanisen ja gluteenittoman soijakermapohjaisen kasvissosekeiton, jotta kaikkien erityisten ei tarvitsisi kärsiä muiden rajoitteista.

Monissa kouluissa ravitsemussuositukset eivät toteudu erityisruokavalioissa. Olen miettinyt syitä tähän ja olen myös ollut joskus yhteydessä eri koulujen keittiöihin. Joissain kouluissa olen saanut myös erinomaisen maukasta ja ravitsemussuositukset täyttävää ruokaa, vaikka olen itsekin ruokavaliorajoitteinen, mutta kaikissa peruskouluissakaan ei näin ole.

Syynä huonoon kouluruokaan erityisesti erityisruokavalioiden kohdalla ovat kouluruokailun raaka-aineiden ja henkilöstön palkkauksen määrärahojen vähyys, puutteet henkilökunnan tietotaidoissa tai asenteissa, liian rajoittavat hankintasopimukset (esimerkiksi vain tietystä tukusta saa tilata raaka-aineita, eikä lähikaupasta) ja kuntapäättäjien ja virkamiesten tietämättömyys tai välinpitämättömyys sekä vanhempien hiljaisuus, koska harva haluaa olla se hankala vanhempi, joka valittaa ilmaisesta kouluruuasta.

Erityisesti yläkoulujen vieressä olevissa kaupoissa aika monessa kunnassa vilisee iltapäivisin teinejä ostamassa kroissantteja, kolmioleipiä ja energiajuomia. Tähän ilmiöön on monia syitä, eikä ole reilua syyttää siitä yksin kouluruokailun puutteita, mutta hyvällä kouluruualla siihen voidaan varmasti osaltaan vaikuttaa.

Myös Vakka-Suomessa on mahdollisuudet maailman parhaaseen kouluruokaan!

Meillä on puhtaat raaka-aineet ja järjestelmä, jossa henkilökuntaa voidaan kouluttaa ja motivoida. Kunnat voivat ohjata resursseja kouluruokailuun, jotta ei tarvitse valita aina sitä halvinta raaka-ainetta.

Esimerkiksi hyvän kasvisruuan tai eri erityisruokavalioihin sopivien ruokien ei tarvitse olla valjuja ja proteiiniköyhiä sössöjä, vaan hyviä reseptejä ja edullisia raaka-aineita löytyy kyllä, jos niiden hankkimista suositaan ruokapalveluissa.

Terveystiedon opettaja, Annukka Kaatrasalo, Mynämäki

Olette soittanut Akselin ajanvaraukseen (Vakka-Suomen sanomat 3.11.2020)

Seuraavat tapaukset ovat oikeita esimerkkejä Akselin mainiosta toiminnasta lähipiirissäni.

Adrenaliinipiikki jäätyi pakkasessa, varapiikin päiväys oli vanhentunut ja anafylaktisen reaktion varalle tarvittiin uusi piikki, mutta apteekissa kerrottiin reseptinkin vanhentuneen. Asiakas soitti Akseliin, hoitaja oli yhteydessä lääkäriin, lääkäri soitti asiakkaalle ja resepti saatiin uusittua asiakkaan kauppareissun aikana ja piikki oli taskussa saman tien apteekista päästyä. Erästä asiakasta oli neuvottu jättämään ulostenäyte Tykslabin Mynämäen toimipisteeseen Tyksin pyytämää laboratorio-analyysiä varten. Asiakas kirjoitti nimensä ja yhteystietonsa purkkien etikettiin, jätti tuotteet labraan ja lähti kiireessä töihin. Hetken päästä laboratoriosta soitettiin, että kiitos näytteistä, mutta valitettavasti Tyksin lähete puuttuu, joten purkit eivät jatka matkaa ennen kuin saamme lähetteen. Ystävällinen laboratoriohoitaja selvitti asian soittamalla itse Tyksin päähän, lähete tuli ja purkit saatiin analyysiin ja hoitaja soitti asiakkaalle purkkien onnellisesta kohtalosta.

Lapsi oli saanut ison tikun jalkapohjaan terassilaudasta. Vanhemmat yrittivät saada sitä irti jalkapohjasta, mutta lapsi kiemurteli kauhuissaan lahjuksista välittämättä, joten vanhemmat veivät hänet Mynämäen terveyskeskukseen hoitajan vastaanotolle, jossa ammattilaisen otteilla tikku saatiin pois nopeasti, koska lapsi rauhoittui välittömästi hoitajan astuessa huoneeseen. Eräs asiakas varasi itselleen ajan Akselin hammaslääkäriin toimenpidettä varten, unohti tarkistaa oikean toimipaikan vastausviestistä, ajeli tutulle vastaanotolle jossa käynyt melkein 15 vuotta ja odotteli siellä aikansa, mutta ihmetteli, miksei kutsua vastaanottohuoneeseen kuulunut. Tässä vaiheessa hän huomasi vastausviestistä menneensä väärään toimipisteeseen, kiiruhti oikeaan pisteeseen, mutta oli liian myöhässä ja aika oli jo mennyt. Pois lähtiessään hän soitti ajanvaraukseen, josta reilu hoitaja sai järjestettyä hänelle uuden ajan kuukauden päähän tuttuun vastaanottopaikkaan ja ehdotti sakkomaksun poistamista, koska asiakas oli kuitenkin ollut paikalla, vaikka toimipiste olikin väärä. 

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, että Perusturvakuntayhtymä Akselissa on empaattisia, ammattitaitoisia ja työnsä vaivojaan säästämättä hoitavia ammattilaisia. Akselista puhutaan paljon pahaa ja varmasti toiminnassa on paljon kehitettävää, mutta hyviä ammattilaisia ei korvaa mikään. On kaikkien etu pitää kiinni hyvistä työntekijöistä Akselikuntien sote-palveluissa. Tulevan sote-uudistuksen tarkka muoto ja aikataulu ovat vielä pitkään hämärän peitossa, mutta yksityiskohdista riippumatta hyvä hoito Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten sosiaali- ja terveyspalveluissa riippuu riittävän rahoituksen lisäksi ammattitaitoisten ja ihmisiä empaattisesti kohtaavien sote-ammattilaisten saatavuudesta. Pidetään osaltamme huolta, että nykyisillä sote-työntekijöillä on motivaatiota pysyä alalla ja alueella. Tällä kirjoituksella haluan kiittää kutsumusammatissaan toimivia hienoja ammattilaisia Akselissa ja toivottaa teille jaksamista ja tsemppiä sote-tulevaisuuden edessä ja koronapandemian keskellä. Kiitos!

Annukka Kaatrasalo, Mynämäki

KUNTAVAALIOHJELMAMME 2021

Tässä kymmenen kohdan kuvalliset nostot koko vaaliohjelmastamme, joka on ladattavissa sivun alaosasta pdf-tiedostona.

Täältä löytyvät samat kuvat yhtenäisenä tiedostona

Voit ladata tästä Mynämäen KD-ryhmän kuntavaaliohjelman kokonaisuudessaan. Teemme siitä säännöllisesti nostoja sosiaalisessa mediassa, esim. KD Mynämäen Facebook-sivulla